*

seppolappalainenkoti

Kaikki blogit puheenaiheesta Historia

Sitkeän sukututkijan työvoitto

Sukututkimuksen suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Esimerkiksi Sukututkimusseura sai viime vuonna lähes 500 uutta jäsentä. Itsekin oikein innostuin, kun tutustuin muutamaan hyvään sukukirjaan, joissa on hienoja tarinoita.

Nainen kirjojen takana on Lappajärvellä syntynyt, nykyinen espoolainen Marjatta Yli-Olli, Aholan Juhon Kallen Urhon tytär. Hän on tutkinut sekä isänsä että äitinsä sukuja, ja hänen viime jouluksi ilmestynyt kuudes kirjansa (Muistojen sillalla - Helmi & Nikolai ja Amerikan-siirtolaisuuden pitkät varjot) on todellinen työvoitto.

Puolan Itä-Preussi

Kirjoitin pari vuotta sitten seikkailuistani Venäjän Kaliningradin alueella, joka tunnettiin aikoinaan historiallisen Itä-Preussin pohjoisosana.

Pohjalaisten mediakahakka?

Jaksaako joku vielä kiivailla vuoden 1918 tapahtumien, sisällissodan, nimestä? Jos jaksaa, aineksia kiistelylle tarjoaa professori Seppo Hentilä uudessa kirjassaan (Pitkät varjot - muistamisen historia ja politiikka, Siltala 2018).

Hentilän kirja on yhteenveto sisällissodan aiheuttamista jälkijäristyksistä, ja sen tilasi alun perin Kalevi Sorsa -säätiö. Tilaajalla saattaa olla jonkin verran vaikutusta kirjan painotuksiin ja näkökulmiin.

Ranskan salongeissa naisvalta

Ranska oli 1600- ja 1700-luvuilla Euroopan mahtavin maa. Kuuluisat salongit elivät kukoistuskauttaan. Ne kokosivat yhteen aikansa kiinnostavimmat miehet ja tyylikkäimmät naiset.

Salonkien historiasta on julkaistu vihdoin myös suomeksi alansa klassikkoteos (Roger Picard: Salonkien aika, Art House 2018). Alun perin Picardin (1884-1950) kirja julkaistiin toisen maailmansodan aikana 1943 New Yorkissa, missä Picard eli maanpaossa.

Arjen seikkailuja Gdanskissa

Gdanskin esikaupunkialueilla on säilynyt hämmästyttävän paljon vanhaa arkkitehtuuria, vaikka kaupungin keskusta tuhoutui toisen maailmansodan aikana kokonaan. Kolmoiskaupungin halkaisevalta Aleja Grunwaldzkalta ei tarvitse poiketa kauas Wrzeszczin tai Strzyżan sivukaduille löytääkseen vanhoja huvilakeskittymiä, jotka voisivat olla suoraan kuin Helsingin Eirasta. Lähiöitä koristavat myös suuret katoliset kirkot, jotka vetävät yllättävän paljon nuortakin väkeä puoleensa aina iltaisin ja sunnuntaisin.

Vaalit Neuvostoliitossa

Siis, kuka olen ja mistä tulen? Jos ei olisi menneisyyttä, niin olisinko olemassa? Usein tuon esille täälläkin Uuden Suomen keskustelupalstalla muistelmia entisestä kotimaastani Neuvostoliitosta. En kuitenkaan riipu menneisyydessä, mutta muistoja ei voi unohtaa ja ne pulpahtavat mieleeni jostain ihan pienistä seikoista tai suurimmista asioista, niin kuin nyt presidentti vaaleista niin Suomessa kuin Venäjälläkin.

Mitä on eteläpohjalainen uho?

Kun eteläpohjalainen uhoaa, se menee esimerkiksi tähän tapaan: ”Meitä oli kolome komiaa samois keisiis, minä Hissa, Laharensua ja minä” tai ”Meill’on kaikkia, meill’ on velakaakin” tai vielä ”Vaikk’on kuinka tavallista yritetty, priimaa siitä vaan on pakannu tulla.”

Peter Nichols; A Voyage for Madmen - maailmanympäryspurjehduskilpailu yksin 1968

Lähes viisikymmentä vuotta sitten 1968-1969 purjehdittiin ensimmäinen yksinpurjehduskilpailu ympäri maapallon ilman pysähdyksiä. Kilpailijoita lähti matkaan yhdeksän - mutta vain yksi saapui perille. Jokaisen tarina on erilainen ja kiehtova. Nicholsin teos on kiehtova trilleri, ajankuvaus, meren kuvaus mutta ennen kaikkea ihmismielen kuvaus.

Toisinkin olisi voinut käydä

Kun Suomi julistautui itsenäiseksi sata vuotta sitten, se ei juuri tavallista kansalaista hetkauttanut. Ei järjestetty juhlia, ei ollut mitään maaliin tulon tuntua. Martti Haavio kirjoitti päiväkirjaansa, että Suomi julistettiin itsenäiseksi sanoin, joista puuttui ”kaikki ciceroninen loistokkuus”.

Lennokasta menoa Juha Hurmeen siivellä

En tiedä, onko Juha Hurme nero, mutta läheltä liippaa. Hullu hän ainakin on, jos uskoo hänen omiin kokemuksiinsa perustuvaa kirjaansa (Hullu, Teos 2012). Hulluksi Hurme on harvinaisen selväjärkinen mies.

Uudessa kirjassaan Hurme esittää vauhdikkaan tulkintansa alkuräjähdyksestä aina vuoteen 1809, jolloin Suomesta tuli osa Venäjää ( Juha Hurme: Niemi, Teos 2017). Aikajänne ei ole enempää eikä vähempää kuin 14 miljardia vuotta. Kyse on koko maailmankaikkeuden kulttuurihistoriasta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä